Quantcast
Channel: huokuni
Viewing all 99 articles
Browse latest View live

Lontoo vol. 16 - Ja vielä vikat kuvat!

$
0
0
Rebsun bongaus: ensiluokkaiset mehukanisterit

Siis periaatteessa tykkään näistä omppu- ja ananaspalapusseista, mut voi muovin määrää, oikeesti!

Syököhän näitä kukaan? :p

En oo yhtä aktiivinen taidenäyttelyissäkävijä kuin sisko ja tytöt, mutta yhdessä sentään kävin.

Stephen Wiltshire on taiteilija, joka piirtää uskomattoman tarkkoja maisemakuvia katsottuaan kohdetta vain pienen hetken (esim. helikopterista käsin).

Hänet todettiin 3-vuotiaana autistiseksi, ja puhumaan hän oppi vasta 9-vuotiaana.


Tää video pyöri galleriassa. Hyvät hyssykät!

Lukion wanhat tanssineet muistanevat biisin nimeltä Lambeth Walk. :) Ku karttaa tutkiessani näin ton kadun, halusin päästä käymään siel! (Tanssin wanhojentanssit kolmena vuonna, hihii!)



Taisin ottaa pari tanssiaskelta kun kukaan ei nähnyt. ;)

Tykkään tommosist rakkauslukoista!




Tässä viimeinen ateria Lontoossa (piti tyhjentää jääkaappi).


Se oli sit siinä, huuuh! :D 16 postausta Lontoosta! Nää ulkomaanmatkapostaukset tuppaa aina vähän venähtämään. Kiva ku jaksoit lukee (tai mistä minä tiedän...)!

Vika kuva:

Kärsin harmikseni vähän lentopelosta. Tää Norwegianin logo ei auta asiaa... Puuttuu vain puhekupla: "Huh, sain oikaistua viime tipassa!"

1. luukku: Meitä katsellaan osa 3

$
0
0


Tässä jälleen syitä siihen, miksi joskus tuntuu että joku tuijottaa...

(Ovet Lontoossa) 

 (Lipunleimauslaite junassa)




(Aita Lontoossa) 


 (Parkkipaikalla Kannelmäessä)

(Lontoossa)

(Kaverin käsilaukku) 

 (Pasilassa)

 (Turvavyö ratikassa)




(Tower Bridge Lontoossa)

(Ravintola Silvopleessa)



(Kaksi aiempaa aiheeseen liittyvää postausta löydät tästä ja tästä.)


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

2. luukku: Wanhat jogurttipurkit

$
0
0


Löysin mun tädin mökiltä ihanuuksia: tyhjiä, vanhoja viili- ja jogurttipurkkeja!!! Olisin halunnu viedä ne kaikki kotiini, mutta täti taitaa arvostaa vanhoja roskia yhtä paljon kuin mäkin, joten purkit jäi sinne. Valokuvat sentään otin, että voin fiilistellä myöhemminkin.


























Tätä Ruska-jogurttia mun tekis mieli maistaa, kun purkin kyljessä taitaa komeilla lakka, ja mä RAKASTAN lakkaa!!!! (Synttäri/joulu/mikävaanlahjatoivomus nyt ja aina, vink vink!)






Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

3. luukku: Kohti tuntematonta eli jogurttivihko

$
0
0


Tänkin luukun alta löytyi jogurttipostaus!

Ruokakaupassa sitä valitsee valitettavan usein samat, tutut ja turvalliset tuotteet, vuodesta toiseen. Luulen, että tää ilmiö on tuttu suurimmalle osalle ihmisistä.

Mulla oli 13-vuotiaana joku näky, ett rupeen valkkailee jogurttihyllystä ihan uusia tuttavuuksia ja sit tallennan purkkien kansipaperit vihkoon kommentin kera, ett oliks  jogurtti hyvää vai pahaa; kannattaako ostaa toiste vai ei. 

(Oon vähän pettynyt, miten tylsään kanteen tyydyin sillo 13-vuotiaana...)

Tää jogurtti oli ollu ilmeisesti hyvää. :)

Ja se oli sit siinä! ;D Taisin mennä liian kauas mukavuusalueelta.


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

4. luukku: Keljutus vs. optimismi

$
0
0


Päätin tos yks sunnuntai lähteä naapurikaupunkiin kirpparille. Aiemmin oon mennyt sinne pitkäveteisesti kahdella junalla, mut äskettäin alkoi liikennöimään ihan uus bussi, ja katoin että sillähän pääsee tosi kätevästi ja nopeammin kuin niillä kahella junalla. No, ku sunnuntaisin busseja ei mee turhan tiuhaan, menin pysäkille hyvissäajoin. Venasin pitkään.

Sit ku se bussi tuli, viittasin. Mutta se bussipa ajoi iloisesti mun pysäkin ohi! (Myöhemmin kuulin, ett se pysähtyy vain joillain pysäkeillä, ku on pikalinja tms.) Mua keljutti iiiiiihan sairaasti!!!!!! #@%*! Plus nolotti ku toopena olin viittilöinyt bussille, jonka ei ees kuulu pysähtyy siin pysäkil. Ärsyyntyneenä lähin sit tarpoo sinne hemmetin juna-asemalle ja saatoin vähän murista vastaantulijoille.

(kuva pöllitty netistä)


Mut sit päätin lakata olemasta ärsyyntynyt. Koska mistä mä tiedän, etteikö olis PAREMPI että meen just niil junil! Rupesin huvikseni keksimään syitä, miks oli hyvä ettei se bussi pysähtynyt ja ottanut mua kyytiin:

- Eka ja ilmeisin syy ois tietty se, ett bussi tulee matkalla RÄJÄHTÄÄ. Jäin siis henkiin!

- Junassa saatan törmätä johonkin tuttuun ja tulee kiva juttutuokio

- Saatan välttyä törmäämästä johonkuhun, johon en välitä törmätä

- Saatan olla avuksi jollekin esim. tietä kysyvälle

- Voi tulla yllättävä vessahätä ja junassa on vessa, bussissa ei

- Voi iskee hirveä nälkä ja Pasilan juna-asemalla on ruokakauppa

- Jollain on huono hiuspäivä ja sille tulee parempi fiilis ku näkee mun reuhkan, haha ;D

- Saatan kuulla junassa jonkun kakaran parkuvan ja totean, että mun hoitolapset on ihanan helppohoitoisii (Oon siis aupairina Espoossa)

- Saatan kuulla radiosta jonkun tärkeän uutisen tai hätätiedotteen, ku en joudu bussissa katvealueeseen just ku se tulis radiosta (Ööö...)

- Kun saavun sinne kirpparille myöhemmin, siel saattaa olla jo vähän halvempaa ku myyjät laskee hintoja loppuajasta

- Aikaisemmin saapuessani saattaisin nähdä jonkun toisen ostajan vievän jotain ihanaa just mun nenäni eestä. Nyt en nää sitä eikä siis harmita.


Tuli heti paljon parempi fiilis! :D Ei haittaa vaik bussi meni ohi!
Suosittelen muillekin tämmösen listan laatimista! Kevenee mieli!


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

5. luukku: Lempikirjanmerkki

$
0
0


Yleensä toivon siskontytöiltäni joulu- ja synttärilahjaksi itsetehtyjä kirjanmerkkejä (myös tänä vuonna). Kontaktimuovitettuna niistä saa pitkäikäisiä ilonaiheita.

Esittelen nyt mun yhden suosikkikirjanmerkin. :D

Nompsku teki sen mulle 7-vuotiaana.

ÄLÄ HÄVITÄ TÄTÄ. Se on hyvä ja asiallinen huomautus! :) Mut meni hetki ennen kuin ymmärsin mitä alemmassa tekstissä lukee: KUOLEMANSAIRAS IHMINEN! Ööööö...? ;DDDD

Kuka 7-vuotias piirtää tämmösiä kirjanmerkkejä lahjaksi tädilleen? ;DD Hahaha!!!

Olin läsnä kun tää kirjanmerkki valmistui, ni pyysin Nomppua laittamaan teokseensa lisäksi jotain värikästä. Siten syntyi toi kirjahylly (mut mihinkään muuhun en vaikuttanut).


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

6. luukku: Maustetut mehujäät

$
0
0

Aiemminkin täällä blogissa mainitsemassani Pinterestissä (lue postaus tästä) on kaikkia ihania ja inspiroivia kuvia! Viime kesänä innostuin kokeilemaan yhdessä siskontyttöjeni kanssa karkkitäytteisiä mehujäitä. Näyttävät löytämässäni kuvassa niin sieviltä ja helpostivalmistettavilta.

kuva: pinterest.com

Mut ei tästä mun karkkimehujäästä tullut yhtään niin fotogeeninen kuin piti... Hauskanmakuinen kylläkin, ett sinänsä suosittelen!

Nompskun colapullokarkkimehujää oli kiva!

N ja kirpeitä hedelmäkarkkeja.

Myöskin Rebsun mansikkamehujää oli ideatasolla tyylikkäämpi ku toteutettuna. :p

N kokeili sitruunamehujäätä. :D Eli siitä pienestä pyöreästä, keltaisesta pullosta sitruunaa plus vettä.

En muista söikö loppuun. :D

Vesijää ;D

Suolaheinämehujää!!! :D R suostui testaamaan tätä...

...ja herkkuahan se oli!


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

7. luukku: Uusimmat kirppariaarteet

$
0
0

Oon tehnyt taas ihania kirpparilöytöjä! 

Miska-pyyhe! Siinä oli aika paljon ns. silmäpakoja (ollut ehkä koiran riepoteltavana), mut pienellä nypläyksellä siit tuli ihan priima. 2 € (Malmintorin parkkihallin kirppikseltä) 

0,10 € (Järvenpään Fidalta)

2 €  (Pöytäparkki-kirpparilta Malmilta)

Rakastan tätä elokuvana! 2 € (Punavuoren Patinasta)

Tän ihanan pikku lasiastian ostin uutta pistokasharrastustani varten, 0,50 € (Espoosta Nihtisillan Kierrätyskeskuksesta)

Siinä on hyvä Robert-rahapuun pulikoida. :)

Kannan penaalia joka päivä mukanani. Tää kätevän lituska penaali löytyi huimaan hintaan 0,50 € (Espoosta Suomenojan Kierrätyskeskuksesta)

Siellä on mun kaikki tarpeelliset vempeleet hyvässä järjestyksessä. (Lyijykynän varastin vahingossa Bengtskärin majakasta)

En oo käyttäny rannekelloa 15 vuoteen, mut tarviin sellaista työssäni päivittäin. Sörkän Fidalla oli puolenhinnanpäivät, ni tää lähti mukaan hintaan 2,75 €.


Tässä vanhassa viilipurkissa oli jotain pölyisiä nappeja ja muuta nöftäistä krääsää, mut sain purkille hinnan ku menin tiedustelemaan kassalta. 0 €! Rakkautta! (Hyvä ystävä -kirpparilta Itäkeskuksesta)

Sarjassamme Tällä en tee mitään, mut en voinut olla hankkimatta, 0,50 € (Suomenojan Kierrätyskeskuksesta)

Ääää, ihana! Luulen ett tää on semmosesta lastenrattaiden roikkulelurivistöstä. 0,50 € (Hakaniemen torilla olleelta kirppikseltä)

Sen nenä on järsitty, mutta ei haittaa! 2 € (Jäähallin kirppikseltä)

Aina ku oon kattonu jonkun leffan, laitan mun kalenteripäiväkirjaan siitä tommosen pienen kuvan (aiheesta lisää täällä). Ennen kuvat on olleet kahdessa eri kansiossa, ku niitä on siunaantunut niin paljon (mut haluun lisääää). 

Nytpä löysin paksun, tyylikkään kansion, mihin mahtuu kaikki! 1,75 € (Puotinharjun Fidalta puolenhinnanpäiviltä)

Harvoin löytyy enää tämmösiä kansioita, missä on liimapintaa vielä jäljellä. Iloitsin tästä niin paljon!

Tyynyliina, 0,80 € (Puotinharjun Fidalta)

En tajuu miten tää ihana halinallevihko on säilynyt käyttämättömänä. Tää on vanha! 0,50 € (Suomenojan Kierrätyskeskuksesta)

Sininen hintalappu oli Kierrätyskeskuksen hinta. Jos oikein tulkitsen tota Tiimarin vastaavaa, vihko on tullut myyntiin 26.7.1989. Korjatkaa, jos tiedätte paremmin! :)

Tykkäsin ihan sikana aikoinaan kattoo tätä Huippumalli haussa -sarjaa, mut joskus ehk kymmenennen kauden jälkeen alko kyllästyttää. Mut tää on jees! Sisältää kaudet 1-6! 0,50 € (Kaapelin kirppikseltä)

Oon huono ruoanlaittaja, mutt toivon ett nää ihanat retrot maustepurkit inspirois mua. 0,10 € (Siivouspäivänä Kalliosta Karhupuistosta)

Tälläsistä pyydetään usein aika koviakin hintoja, mut tää löyty eurolla. :) (Kaapelin kirppikseltä)

Takapuoli

Oijoijoijoi, vanhat Maija Mehiläis -peltipurkit! 2,50 €/kpl (Lönnrotinkadun eli Lönkan Fidalta)

0,10 € (Puotinharjun Fidalta)

Ihana lakana, 1,50 € (Puotinharjun Fidalta)

Murokulho, 0,80 € (Sörkän Fidalta)

Siis nyt mä kerron: oon ihan pikkiriikkisestä asti toivonut itselleni tämmöstä itseommeltua halinalle-pehmolelua! Ajatus sellaisen puuttumisesta elämästäni on väijynyt mua niin kauan kuin muistan, mutta enää ei väijy (mua saa sit lahjoo näillä, sarjaan kuuluu useita erilaisia)! Voi löytämisen riemua! 1 € (Lönkan Fidalta)

1,30 € (Sörkän Fidalta)

Oisin tietty voinu pestä tän löytämäni kattilan ennen kuvan ottoa, mut enpä pessy. 4,50 € (Puotsikan Fidalta)

Mulla on liikaa peltipurkkeja, mut en VOINU jättää tätä! 2,50 € (Puotsikan Fidalta)

3,50 € (Järvenpään Fidalta)

1 € (Suomenojan Kierrätyskeskuksesta)

Jes, nyt mul on kaikki tähän sarjaan kuuluvat ponikirjat! 1 € (Sörnäisten Fidalta)

Tää on lasten pussilakana, mut ei se mitään! 5 € (Tehtaankadun Fidalta)

Hyvät hyssykät, tää verho-mikä-lie oli LÖYTÖ!!!! 1,90 € Tehtaankadun Fidalta puolenhinnanpäiviltä! Jos joltain alan harrastajalta yrittäis ostaa, pitäis maksaa varmaan jotain 40 €!

Ja kirsikkana kakun päällä: JURASSIC PARK -REPPU!!!! Ei haittaa vaikka tää selässäni nuorenen 15 vuotta!!!! Kiitos vielä sulle tästä, tiedät kyllä kuka! 12 € (Lönkan Fidalta)


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

8. luukku: Suloinen sivistys

$
0
0

Ostin yks päivä ihan huikeen kirjan Järvenpään Fidalta!


Käyttäytymisopas 40-luvulta!

Kirjoittanut Huomioitsija :D


Teos sisältää eri kategorioihin niputettuja sääntöjä ja ohjeita, miten sivistyneen suomalaisen kuuluu elää, eli toisin sanoen ihan huippukamaa! Haluun jakaa kanssanne parhaat palat, koska tunnen vastuuni blogini lukijoiden sivistämisestä.


Avokaulaisuus
Jos naisella on kaunis kaula ja sopusuhtaiset olkapäät, ei mikään estä häntä niitä näyttämästä, mutta ryppyinen, laiha kaula, solisluitten »suolakupit» ja näppylöitä täynnä oleva selkä ovat seikkoja, jotka on parempi peittää kuin panna näytteille.

Elokuvat
Naisten olisi koetettava olla elokuvissa käyttämättä erikoisen leveälierisiä hattuja, jotka takanaistuvalta estävät koko näkemisen.

Eläköön-huudot
Eläköön-huudot on aina huudettava kunnollisesti, tahdissa, ponekkaasti ja epäröimättä, varsinkin jos on kysymyksessä isänmaalle hurraaminen.

kuva: pöllitty netistä

Entisyys
Liiankin usein kuulee kysyttävän: »Kuka hän oikeastaan on?», »Mikä hän on syntyjään?», »Millaisesta perheestä hän on?» jne. Joissakin tapauksissa tällaiset kysymykset ovat täysin oikeutettuja, sillä joutuessaan erilaisten syiden tähden lähempään kosketukseen täysin tuntemattomien henkilöiden kanssa, on tietenkin viisasta ja sopivaa hankkia heistä tarkempia tietoja.
       Luotettavien tietojen saamiseksi henkilöistä, joiden entisyys on tuntematon, on parasta nykyään kääntyä erikoisten toimistojen puoleen, jotka hankkivat kaikki halutut syntymäaikaa, tointa, perhettä, varallisuutta jne. koskevat tiedot.

(Nykyään Google ja Facebook ajanevat saman asian. :))

Hämillään olo
Ujo ja harvoin seuraelämään osaa ottava henkilö nolostuu esim. joutuessaan äkkiä hänelle ennen tuntemattomaan seuraan, huomatessaan sanoneensa jotain vähemmän korrektia jne. Häntä on tällöin kohdeltava ystävällisesti ja auttaen, ja erikoisesti juuri isäntäväen on pidettävä huolta siitä, ettei hämillään oleva henkilö joudu naurunalaiseksi ja sen johdosta tunne itseään yhä enemmän nöyryytetyksi.
       Kun saa tahran vaatteisiinsa kastikkeesta, liemestä tai juomasta, on koettava hillitä harminsa ja vakuutettava tyynesti kaiken korjautuvan pesussa.

kuva: pöllitty netistä

Isä
Kaunista suomalaista isä-sanaa käytetään mieluummin kuin vieraskielistä »pappaa». Keskustelussa ja kirjeenvaihdossa vieraampien henkilöiden kanssa käytettäköön nimitystä isäni, ei isä eikä missään tapauksessa pappa.

Jono
Jonottaminen on monesti välttämätöntä: koettakaamme tehdä se muille ja itsellemme mahdollisimman siedettäväksi esiintymällä sivistyneesti ja koettamalla ottaa koko juttu leikin kannalta. On sivistymätöntä yrittää viekkaasti tai tyrkkien päästä toisten edelle tai vihaisin katsein keihästää aikaisemmin tulleita; ei ole myöskään sopivaa luoda vahingoniloisia silmäyksiä kauempana jonottaviin.

Kadulla
Kadulla on vältettävä kaikkea, mikä voi herättää huomiota. Kadulla on aina koetettava kulkea mahdollisimman ryhdikkäästi, kauniisti ja joustavasti. Keppiä ja sateenvarjoa on pidettävä niin, etteivät ne käy hengenvaarallisiksi muille ihmisille.
       Ennen kadulle lähtöä on jokaisen parasta katsoa itseään peilistä, jotta voisi olla varma siitä, että asu on siisti ja huoliteltu. On myös pukeuduttava täysin valmiiksi jo sisällä; mikään takin napittaminen, kaulaliinan solmiminen tai hatun puhdistaminen ei kadulla käy päinsä. Kaikenlainen kadulla syöminen on myös sopimatonta.

kuva: pöllitty netistä

Keskustelu
Keskustelun aihetta on monesti vaikea keksiä, varsinkin jos on kysymyksessä seurustelu vento vieraitten ihmisten kanssa. Usein aloitetaan ilmasta, sateesta ja tuulista, vaikka tällaista puheenaihetta pidetäänkin henkisen köyhyyden merkkinä. Herraseurassa voi keskustelu liikkua liike- ja ammattiasioissa, mutta naisten ollessa läsnä on syytä valita kevyempiä ja vaihtelevampia keskustelunaiheita. Naisten ei myöskään herraseurassa sovi vetää esille lempiaiheitaan ja keskustella lapsista, kotiapulaisista, vaatteista ja ruokalistoista.
       Oman ruumiinsa, elimiensä tai sairauksiensa kuvaaminen on sopimatonta.

kuva: pöllitty netistä

Kiroileminen
Suomen kieli tarjoaa tunnetusti runsaasti mahdollisuuksia, kun on kysymys »voimasanojen» käyttämisestä. Se ei kuitenkaan oikeuta niiden käyttämistä puheessa ikäänkuin täytteinä sanojen välissä, missä ja milloin tahansa. Ne ovat pikemminkin rikkaruohoja, jotka olisi kitkettävä sivistyneestä puhetavasta.
       Herrasmies valitsee paikan ja ajan, jolloin hän kaiuttaa jonkin lennokkaan s-kelin ilmoille.

Koti
Sivistys ja henkilökohtainen aisti saavat aikaan kauniin kodin, mutta tahdikkuuden, hyvien tapojen ja asukkaiden keskinäisen sovun on tehtävä siitä rauhallinen ja hyvä. Kirjat ja taulut ilmaisevat kodin sivistyksen tason.

Kädelle suuteleminen
Suuressa maailmassa on herrasmiehen tapana tervehtiessään naista suudella tätä kädelle. Meillä noudatetaan harvemmin tätä ritariajalta peräisin olevaa tervehtimistapaa; se johtunee ujoudesta ja pelosta vaikuttaa naurettavalta. Ellei halua naisen kättä suudella, on parasta tyytyä vain kädenpuristukseen, sillä käsisuudelman jäljitteleminen painamalla nenänsä naisen käteen ja suutelemalla omaa peukaloaan on sopimatonta.

Liikennekulttuuri
Autonkuljettajan on otettava huomioon myös kuljetettavansa. Epätasaisella tiellä ei ole suinkaan ajettava siten, että takana istuvat lyövät päänsä kattoon ja heittelehtivät epämukavasti seinästä toiseen.
       Raitiovaunussa ja linja-autossa matkustettaessa ei ole levitettävä kääröjä ja muita tavaroita istumapaikoille. Täpötäydessä vaunussa kohtelias herrasmies tarjoaa tavallisesti paikkansa naiselle. Tätä tapaa ei kuitenkaan yleisesti noudateta, eikä se kaikissa tapauksissa olekaan välttämätöntä. Maailmansodan jälkeenhän tavat ovat monessa suhteessa höllentyneet ja naisen asemakin muuttunut.

animaatio: pöllitty netistä

Matkavarusteet
Ennen matkalle lähtöä saattaa olla paikallaan tarkoin harkita, mitä ottaa mukaansa. Sangen suosituksi matkalaukuksi on nykyään tullut ns. matkakirstu eli kaappikoffertti. Mitä tavallisiin matkalaukkuihin tulee, ovat täysnahkaiset tietenkin hienoimmat, vaikka ne rasittavatkin sekä lompakkoa että käsivoimia. Kenen kukkaro ei näitä kestä, voi tyynesti ostaa nahkaa jäljittelevän matkalaukun, jollaisia omatkin tehtaamme valmistavat hyvin aistikkaita ja lujia.

»Nachspiel»
Jos jo kotoa lähtiessaan tietää aikovansa kutsua ystäviä »nachspielille» ts. »jatkamaan», on parasta järjestää valmiiksi tarjottavat juomiset ja syömiset, ellei ole hauskempaa »syödä keittiössä» tai »jääkaapista». Gramofonia soitettaessa olisi käytettävä yöneulaa, samoin haettava radiosta vain hiljaista musiikkia, sillä jokaisellahan on tavallisesti naapuri.

Niistäminen
on seurassa oltaessa suoritettava niin huomiota herättämättä kuin suinkin. Nenäliinaa ei pidä heilauttaen levittää eikä molempia käsiä tarvita tähän toimitukseen.

Parranajo
Herrasmies ei esiinny seurassa parta ajamattomana. Parransänki on epäsiisteyden merkki. Sitä voidaan pitää myös alkavan rappeutumisen ilmauksena.

kuva: pöllitty netistä

Puhelin
Puhelimessa on koetettava puhua mahdollisimman selvästi ja asiallisesti. Kaikki turhanpäiväinen jaarittelu on ehdottomasti pannaan julistettava. Kaikenlaiset kirosanat ja erikoisesti koulunuorison suosimat, muotivaihtelujen alaiset iskusanat ja ns. katupoikakieli ovat sivistyneeseen puhetapaan sopimattomia. Salonkeihin eivät kuulu sellaiset sanat kuin »kivaa», »hoopo», »rähjätä».

Pukeutuminen
Komean ja loisteliaan puvun hankkimiseen riittää pelkkä raha, mutta ennen kuin saa aistikkaan puvun, joka on sopusoinnussa käyttäjänsä luonteen, silmien ja hiusten värin, ruumiin koon ja muodon, iän ja tilaisuuden kanssa, tarvitaan sivistystä, aistia ja oman luonteensa tuntemista.

kuva: pöllitty netistä

Pöydän kattaminen
Kuinka monta kertaa saapuukaan perheen pää tai sen muut jäsenet väsyneenä virastostaan tai työstään saadakseen ateran aikana levähtää ja unohtaa arkiset huolensa. Tahrainen pöytäliina, rikkinäiset astiat ja huolimattomasti käsitellyt syömäneuvot saattavat muutenkin jo ehkä väsyneen henkilön huonolle tuulelle, voivatpa vielä ruokahalunkin. Pöytä on siis aina katettava siististi, arkioloissakin, mutta kun on kysymyksessä juhlapäivälliset, koettaa tietysti jokainen emäntä »panna parastaan», jotta ruokahuoneeseen astuvat vieraat jo pöydän kauneudesta saisivat ensimmäisen »nautinnon».

Pöytätavat (Tää on teille, ruokapöydässä maiskuttajat!)
Hyvät pöytätavat ovat suurin piirtein katsoen kansainvälisiä, ja sanotaankin syystä, että ken tahtoo esiintyä sivistyneenä, hänen on ne omaksuttava sellaisina kuin koko länsimaisesti sivistynyt maailma niitä noudattaa. Ruokapöydässähän jos missään tulee ihmisen ulkonainen käytös räikeimmin näkyviin, ja siinä paljastuvat myös mahdolliset aukot, joita hänen kasvatuksessaan tässä kohden on. Syödessä on suu pidettävä kiinni ja kaikenlainen maiskutteleminen tai muu äännähteleminen on sopimatont.

Ristimänimet
Kuinka monille onkaan aiheutunut harmia siitä, että heille jonkin vanhempainsa intoilun tai tunteilun vuoksi on annettu jokin sellainen nimi kuin Napoleon, Abraham, Arkhimedes, Uljas, Vilpitön, Herran Lahja, Varma Kosto jne. Olisi myös vältettävä vaikeasti äännettäviä ulkomaisia nimiä, joita kenties asianomainen ei itsekään opi oikein ääntämään.
       Joissakin suvuissa kulkee tietty ristimänimi perintönä; tästä kauniista tavasta ei ole syytä poiketa, ellei nimi ole hyvin vanhanaikainen ja aivan mahdoton.

kuva: pöllitty netistä

Sylkeminen
Esivaltamme on jo koettanut kasvattaa meitä naulaamalla rautatievaunujen, julkisten rakennusten jne. seiniin julisteen: »Älä sylje lattialle», niin että kai sanomattakin tiedämme sylkemisen sopimattomaksi. Sairaalle kuitenkin annettakoon oikeus sylkeä nenäliinaansa, jos hän tekee sen huomaamattomasti ja hillitysti.

Tupakoiminen
Tupakanpoltto ei ole enää yksinomaan miehille varattu nautinto, vaan nykyään naisetkin alkavat yhä enemmän pyrkiä siitä osallisiksi. Niin vapaamieliseksi ei yleinen mielipide ole kuitenkaan muuttunut jälkimmäisiin nähden, että sallisi heidän kadulla polttavan. Mies sen sijaan saa tupruttaa missä ja milloin hyvänsä paitsi siellä, missä tupakanpoltto on nimenomaan kielletty.
       On myöskin koteja, joissa esivalta valkoisten ikkunaverhojen vuoksi kieltää tupakoimisen. Todellinen herkkusuu pitää tupakoimista ruokapöydässä sopimattomana ja emäntää loukkaavana, koska se pilaa makuaistin ja herkullisesti valmistetut ruoat ja hyvät viinit eivät tällöin pääse täysiin oikeuksiinsa.

kuva: pöllitty netistä


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

9. luukku: Romuttamon muotikuvaukset

$
0
0

(Voiko sanoa taannoin, jos aikaa on kulunut jo neljä vuotta?)

Järjestin muutaman ystäväni kanssa tässä taannoin ihan katu-uskottavat muotikuvaukset!

Idea kuvauksiin lähti Raumalta, missä taannoin kuvasin ystävääni, Hannaa, sirkusmiljöössä (katso kuvat tästä) ja totesin haluavani ehdottomasti kuvata häntä vielä uudestaan. Oon vuosien ajan kattonut into piukeena amerikkalaista Huippumalli haussa -ohjelmaa ja pyrkinyt imemään itselleni kaiken tiedon mitä tarvitaan, jotta saadaan hyvä muotikuva. Ja nyt otin nuo tiedot käyttöön.

Kuvausten lokaatioksi halusin jonkun karun paikan ja kontrastiksi ankeudelle halusin Hannasta sirkushenkisen kaunottaren. (Tiesin Hannan omistavan kuvauksiin sopivan, upean asun!)

Kuvausasun sovitus


Sitten lähdin etsimään sopivaa paikkaa, missä kuvaukset voitais pitää. Missä on karua?

Romuttamolla!

Päädyin monen mutkan kautta Tattarisuolle yhden romuttamon pihaan, ja pyysin ensin lupaa saada kierrellä alueella ja ottaa kuva lokaatiosta ja sit lupaa myöhemmälle kuvaussessiollemme. Luvat tuli! Eikä heille tarvinnut maksaa "tilavuokrasta", vaan palkaksi riitti saada muutama valokuva muistoksi kuvauksista. :)










Mä en osaa tehdä kampauksia saati meikkiä, mutta onneksi tunnen eräät lahjakkaat siskokset! Hiustaiteilijaksi tuli Benitha, joka teki Hannalle kampauksen juuri toiveitteni mukaan (tai oikeestaan vielä paremmin).



Halusin kampauksen olevan suht pelkistetty, koska asu on niin näyttävä. Villit kiharat olisivat olleet liikaa.

Lahjakkaiden siskosten toinen osapuoli, Agnetha (jonka häissä olimme siellä Raumalla), toimi meikkitaiteilijana. Hyvien tyyppien kanssa on ilo tehdä töitä!



Tutustuin sekä Agnethaan että Hannaan lukiossa, 14 vuotta sitten. Ihania naisia!

Korvaamattomana osana kuvaustiimiimme kuuluivat myös Tumppu, joka toi itse kuvaamiseen tarvittavat kamat kameraa myöten, sekä Aaro, joka toimi yleisenä assistenttina.




Eli lopulta mun ei tarvinnut oikeastaan muuta kuin ohjata mallia ja painaa kameran laukaisinta:







Rakastin sitä! Haluaisin tehä kuvauksia kaiket päivät!





Lopuksi kurkistus kulissien taakse:


kuva: Tumppu






Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

10. luukku: Nuorten naisten kristillisen poniyhdistyksen (NNKPY) esittelyvideo

$
0
0


Aina välillä oon esitellyt blogissani NNKPY:ssä (eli kavereiden kesken ponikerhossa) tuunaamiani My Little Pony -leluja. Nyt esittelen kerhotoimintaamme vähän laajemmin videon muodossa, jonka meistä teki kolme lahjakasta Haaga-Helian toimittajaopiskelijaa.


Mun haastattelu leikattiin pois (koska oon niin lumoava, ett oisin vienyt huomion poneista), mut mun kädet ja sininen paita näkyy kohdassa 1:19, 1:46 ja 2:30! :D


Ja toki tähän postaukseen mahtuu myös kuvia esittelemättömistä tekeleistäni, nyt kun alettiin poneista puhumaan:

Ruuttasin tän ponin kikkuralla karvalla. Oli haastavampaa ku suoralla, mut tulipa aika Marilyn!





Sit tein Hasbro-kustomin käyttäen mallina mun 5-vuotiaana synttärilahjaksi saamaani ilmapalloponia.

Hasbro = suuri jenkkiläinen lelu- ja pelivalmistaja. Tunnettuja tuotemerkkejä MLP:n lisäksi mm. Transformers, Action Man ja Littlest Pet Shop.
Hasbro-kustomi = poni muokataan Hasbro-poniksi (esim. mun applariponi)
Vertaa sanaan kustomi = ponin muokkaaminen ei-Hasbro-poniksi (esim. mun batmanponi ja jaffaponi)

Eli tein istuvasta Seashellistä ilmapallokuvioisen Up, Up and Away'n. :)

Ensin pesu ja kaljutus.

Sitten maalia pintaan.

Tapaamme kerhossa jättää ponin kaviot maalaamatta, jotta myöhemmin muistaa mikä poni oli runkona.


Tadaa! Mut tän ponin kaks ongelmaa oli, ett väri oli liian tumma plus ponista tuli tahmea! Maali ei käyttäytynyt hyvin, vaikka oli sitä samaa pienoismallimaalisarjaa, mitä aina käytämme...

Siispä uusi pesu ja enimmän maalin kaapiminen irti ponista.


Päädyin sit maalaamaan ponille pohjamaalin, ett jos se estäis tahmaisuuden jotenkin.

Enin tahmasuus lähti jo pesussa pois, ja sininen maali toimi toivotulla tavalla.

Prikulleen mallinmukaista sävyä on tosi kinkkistä saada, mut mun silmä antoi luvan mennä tällä värillä. :)

Sitten ilmapallotus.

Sitten värilliset piilarit päähän ja meikkaus.

Hyvältä näyttää, vaikka itse sanonkin!


Lopuksi ruuttaus eli harjan ja jouhien (tukan ja hännän) kiinnitys. Se on aikaavievin työvaihe.

Up, Up and Away'n karvat kuuluis olla haalean vaaleanpunaiset, mutta koska mun 26 vuotta vanhan ponin karvat ovat vuosien varrella haalenneet liki valkoisiksi, halusin haalistuttaa myös kustomini haituvat. Aurinko ja ikkunalauta avustivat tässä.                                  

Jee!


Klip klop, poni on pop!


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

11. luukku: Iliman puhelintaki pärjää

$
0
0

Kauan, kauan sitten, aikana ennen kännyköitä, koulusta tullessani huomasin kotiovella, että mulla oli unohtunut avaimet kouluun. Koska äiti ei ollut kotona, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä hakemaan avaimet. Mutta koska olin vasta 2. tai 3. luokkalainen, äidille oli jotenkin saatava tieto missä olen, jottei olisi huolestunut kun tulee kotiin. 

Ilmeisesti mulla ei ollut repussa tykötarpeita viestin kirjoittamista varten, koska päädyin vähän erilaiseen ratkaisuun:



Kirjoitin ovimaton kupeeseen, pihan kiveykselle pienillä KIVILLÄ: Minulla ei ole avaimia. Olen isolla koululla etsimässä sitä. T Hanna (Olin ala-asteella sekä parakissa että "isolla koululla")

Ihmettelen, miten äiti huomasi ton viestini! :D Ja oli kuulemma ensin kävellytkin kirjoitukseni yli, mutta silti huomasi!

Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

12. luukku: Matkamuistopullot

$
0
0

Yleensä jos joku kaverini lähtee lomalle ulkomaille, pyydän häntä tuomaan mulle tuliaisiksi muovipullon (tyhjennetyn), mimmosta ei saa Suomesta. Sellaista on kiva käyttää sit kesähelteellä vesipullona. Oon itsekin ostanut itselleni matkamuistopulloja, ja niitä on kertynyt mukava määrä, ku oon lähiaikoina reissannut vähän ahkerammin.

Tän maitopullon toin kesällä Lontoosta.

Tän pyöreän, pieneenkin laukkuun mahtuvan pullon toi siskoni aiemmalta Lontoo-reissultaan.

Tää ei oo järin erikoinen, mutta matkamuisto silti - Albaniasta (josta tulee matkakertomus joskus)

Tän lyhyen ja lihavan pullon toin vuosi sitten Berliinistä, jossa olin yksin paossa kolmekymppisiäni. (Siitäkin olis tarkoitus kirjoittaa joskus)

Tää ei oo Fijiltä, teksti on vain hämäystä. Tän ostin matkamuistoksi samaisesta Berliinistä kolme vuotta sitten. (Berliiniiiin, mä kaipaan niiiin taas uudelleen)

Tästä pullosta kaikki lähti! Ystäväni, Anna, toi tän mulle tuliaisiksi Japanista!

Kun kuulin, että muutamat kaverini olivat lähdössä myös käymään Japanissa, tilasin toisen japanilaisen pullon. Ja sain tämän! Ei meinaan oo ihan kaikilla samanlaista!


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

13. luukku: Tokaluokkalaisen päiväkirja

$
0
0


Oon pitänyt päiväkirjaa joka päivä vuodesta 2000 lähtien. Mut sitä ennenkin oon kirjotellut, ja tässä taitaa olla mun varhaisimpia päiväkirjoja:

Tätä kirjotin 2. luokkalaisena



Olin tuolloin kova piirtämään muumeja. Muistan, että piirsin niitä tilauksesta luokkakavereillenikin.

Lapsen ajatuksia :) (Eija, kai sulla on vielä tallessa tuo paperi? ;) Muistelisin, että ne koirakuvat oli kuvia Disneyn 101 dalmatialaista -koirista.)

Eli varmaan äänitin TV:stä muumien ääntä c-kasetille. ^__^ Hanski oli semmonen tennarijalkainen kengurupehmolelu. Piirroksessa Alfred.

:D (Eli piti maksaa 10 penniä)

Oi niitä lapsuuden jouluja!

Ei siin päiväkirjassa oo ihan kovin montaa sivuu tekstiä. :p Pian alkoi ilmestymään täytekuvia...


Sit kirjan välistä löytyi jonkun meidän undulaattivainaan (en muista kenen; Sipin, Villen, Amadeuksen tai Olivian) höyhen.


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

14. luukku: Hankalan musiikin kuluttaja

$
0
0


Mulla ei oo Spotifyta (= netissä oleva yli 10 miljoonan biisin musiikinkuuntelupalvelu). Se liittyy mun kapinaan kaikki mulle heti -kulttuuria vastaan, missä koko maailma kulkee mukana taskussa.

Mä haluun nähä vähän vaivaa musiikkini eteen. :)

Mulla on harrastus: Lainaan kirjastosta kasan CD:itä, missä on kiva kansikuva. Sit kotona otan ne pois koteloistaan ja pistän levyt yhteen pinoon. Silleen en tiiä mitä CD:tä kuuloinkin kuuntelen. Kuuntelen levyjä CD-soittimella iltaisin just ennen nukkumaanmenoa pimeässä, lämpimässä peiton alla, ja jos joku biisi ei inspaa tyyliin 20 sekunnissa, siirryn seuraavaan. Yks CD saattaa olla läpikäyty parissa minuutissa. Sit jos löytyy joku hyvä biisi (pitää olla TOSI hyvä), lataan sen mun mp3-soittimeen jatkokuuntelua varten (mikä on käsittääkseni ihan laillista).

Täs on mun viimeisin kotiin kantamani satsi. :)

Joskus käy niin, ettei tommosesta CD-määrästä löydy yhtäkään biisiä, mitä haluun vielä joskus uudestaan kuunnella, mut useimmiten löytyy yks, maks kolme.


Välttämättä meiän musiikkimaut ei kohtaa, mut täs on esimerkkejä tolla metodilla löytämistäni aarteista (videot ei merkkaa tässä mitään):









Nää kaks seuraavaa biisii ei vältsysti kuulu tääl blogin puolella (johtuen tekijänoikeusjutuista), mut YouTuben puolelle siirtymällä onnistuu.


(Katso YouTubessa)


(Katso YouTubessa)

Tää Kimbran Settle Down -biisi on I-HA-NA!!!!! Kuuntelin sitä peiton alla ihan hurmioituneena! Luulin laulajaa äänen perusteella tummaihoiseksi, mut ei se ollutkaan.


Spotifyssa biisit on toki paljon helpommin löydettävissä, mut hei ei kiinnosta! :D

Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

15. luukku: Ounasjoki eli (melkein) toteutunut hullu haave

$
0
0

Kun olin pieni, piirsin Mamman (= siskoni mummo) luona Riihimäellä kellertyneelle ruutupaperille punaisella tussilla kuvan muinaisesta jättiläiskilpikonnasta.

(Piirustus ei valitettavasti ole enää tallessa, mutta muistoissani se kuva näytti tältä.)


Sitten menin Vaarin huoneeseen, minkä seinällä oli suuri Suomen kartta. Kiipesin sohvalle, laitoin silmät kiinni ja summanmutikassa tökkäsin sormellani johonkin kohtaan karttaa.



Sormi osui Pohjois-Suomessa sijaitsevan Ounasjoen kohdalle. Päätin, että mun pitää päästä käymään siellä ennen kuin täytän 15 vuotta, koska tuun löytämään sieltä piirtämäni kuvan mukaisen, muinaisen jättiläiskilpikonnan fossiilin!

Vuosia myöhemmin, ollessani 14-vuotias, siskoni ja Rebsun + Nopsun isä lähtivät käyttämään mua Ounasjoella!!!!!! :DDD

Matkaa oli sellaiset 950 km! :D MAHTAVAA omistautumista pikkusiskon asialle!!!!!!


(Kiikarit oli lintujen bongausta varten, koska olin tuohon aikaan kova lintuharrastaja.)

Löysin mun isän luota postikortin, jonka olin lähettänyt hänelle tuolta reissultamme.

Kortti on päivätty 18 päivää ennen mun 15-vuotissyntymäpäivää. ;) 

KIITOS VIELÄ SISKO JA S!!!!


Ainiin se muinainen jättiläiskilpikonna... Kuka yllättyy kun kerron, etten löytänyt sitä? :D


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

16. luukku: Aku Ankka -poiminnat

$
0
0

Äidillä käydessäni luen aina iltasin pedissä vanhoja, 1900-luvun Aku Ankkoja. Niistä löytyy aina välillä juttuja, mitkä herättää ajatuksia:

Mul oli sama ilme ku Akulla, ku tajusin, ett ton ankkatytön isä on ihminen!

Öö... mikä otus hän on?!

Tommosia voi tulla, jos toinen vanhemmista on ankka ja toinen ihminen...

Hyvänen aika oikeesti, mitä se piirtäjä on ajatellut?

Miks Pellellä on VARPAAT???!

Tästä oon aiemminkin tainnu mainita: Must Iines on vaa iha kauhee ämmä!!! 

Aku, älä välitä! Iines ei oo sun arvonen! :(

Sit tässä kuvaparissa...

...pojat suhtautuu suht laimeesti siihen, ett niiden setä ehkä kuolee parin sekunnin päästä.

Tää oli ihana! ^_______^

"Heleijaa!" :D

Käsittääkseni ei oo ihan tavanomaista, että Akkareissa mainitaan oikeita paikannimiä. Voin kyllä olla väärässä.

Röökiä!

Hessu puhuttelee lukijaa!

Tyyppi kiroilee! :D





...


Yhessä aiemmassa työpaikassani oli mun lisäks toinenkin Hanna-niminen henkilö. Ja ku meiän molempien sukunimet alko samalla kirjaimella (hän oli ikäänku Hanna Ho, mä Hanna Hu), päätin ottaa käyttöön lempinimen Huu. Muutamat ihmiset kutsuu edelleen mua sillä nimellä.

Ni oon itekseni repiny aika paljon huumoria näistä seuraavista:













Mut vaikka mua ärsyttää, ett Akuu kohdellaan välillä tosi nihkeesti, joskus melkein tirahtaa onnen kyynel:





Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

17. luukku: Valehtelevat DVD-kotelot

$
0
0


Katon aika paljon elokuvia ja omistankin yli 200 DVD:tä. Hankin itselleni leffan vain silloin, kun pidin siitä ihan erityisen paljon. Loppujen lopuksi aika harvoin tulee vastaan tekele, jonka haluan omiin kokoelmiini. Mutta jotta hyviä leffoja löytyisi, pitää niitä katsoa paljon.

Niin kuin musiikkinikin, haen leffat pääosin kirjastosta. Aiemmin kirjastosta sai olla samanaikaisesti lainassa viis DVD:tä, nykyään saa olla 100! :D Käyn aina välillä serkkulassa leffamaratoonilla ja vien mukanani yleensä sellaset 50 kirjastosta valitsemaani DVD:tä, mistä serkku saa sit valita mitä katotaan.

Tässä postauksessa kerron taas yhdestä harrastuksestani: Etsin virheitä leffojen takakansiteksteistä.






On on vahingossa värjätty samalla värillä kuin elokuvan nimi. (Ekan rivin viimeisen ja-sanan oisin sijoittanut seuraavan rivin alkuun, ku nyt se näyttää "yksinäiseltä". (PS. Oon ammatiltani graafinen suunnittelija, siks hifistely).Roolisuoritus on tavutettu väärin. Miss G.nä pitäis olla muodossa Miss G:nä. (Onnin laittaisin taas seuraavalle riville.) Sit toitragediaan tuomittu on iha hölmö ilmaisu!

....





Ei väittänyt olevansa kyborgi, vaan oletti olevansa, ja piti asian salassa. Ei jutellut vainlimuautomaateille, vaan jutteli muillekin. Plus limuautomaatteja oli vainyksieli ei voi sanoa monikossa. Sähköshokkeja ei määrätty tuutin täydeltä, vaan niitä annettiin vain joissakin tapauksissa.

....





Vai tuhosiko sittenkään?

....






Kaikki kolme eivät olleet 13-vuotiaita, yks oli vanhempi. Eikä ne ollu mitenkään sekasin, eikä niiden täytynytpärjätä itsekseen aivan liian aikaisin, koska heillä oli huolehtivat vanhemmat. Ei täytynyt lämmittää kalapuikkoja leivänpaahtimessa, vaan se yks vaan halusi tehdä niin. Äiti ei ollut baarissa vaan kylässä. Ja heillä oli soittimet siellä nuorisotalollaan... Faktat kuntoon!

....


Tää oli hyvä leffa, mut takakansi oli yks tyhmimmistä mitä oon nähnyt!


Skunk oli ihan tavallinen, ei mitenkään erityisen suosittu tai siisti tyyppi. Ja mitä IHMEEN kepeitä toiveita?! (Kaks välilyöntiä sinisellä merkityssä kohdassa!) Eikä se Skunkin viattomuus mihinkään kariudu, vaan hän on elokuvan loppuun asti lapsenomaisen viaton. "...ei itsekään voi kontrolloida." Blaa blaa blaa! (Puuttuu pilkku!) Eikä siellä mikään muutu petolliseksi ympäristöksi. (Tuplavälilyönti!)

"...taipuvat pelontäyteisiksi, monimutkaisten epäilysten täyttämäksi..."Täyttä kukkua! :D Tää takakansi maalailee, että leffa on joku jännäri, vaikka oli pelkkää draamaa, ehkä vähän komediaakin.

Eikä ollu mikään salattu ystävyyssuhde! Kyllä siitä tiedettiin, että Skunk käy naapurissa kylässä tapaamassa Rickiä. Ja ett aiemmin sil ei oo ollu valinnan mahdollisuuksia, mitä vitsiii?? Ihan täyttä puppuu tää koko takakansi! Tekstin laatija ei oo tainnu ees kattoo tätä leffaa! :D

Plus toi "Särkynyt" on ihan huono nimi leffalle, koska ei se tyttö ainakaan ollu mitenkään erityisen särkynyt. Ihan onnellinen tyttö...

....



Voi olla, ettei tää postaus kiinnostanut ketään, mut mua ihan hirveesti kiinnosti kertoo tästä. :D


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

18. luukku: Kassapojan tuliaiset

$
0
0

Menin yks ilta käymään mun lähikaupassa ostamassa ehkä maitoa. Mua vähän ärsyttää henkilökunta siellä, kun ne on niin ylipirteitä ja aina huutamassa moikkaa ja hauskaa päivänjatkoa, vaikka en katsois edes silmiin tai jos oon jo tyyliin puoliks poistunut kaupasta. (Välttelen paria myyjää, ku ne on erityisen pulppuilevia.)

Tällä kerralla kassalla mua palveli nuori mieshenkilö, mua arviolta 10 vuotta nuorempi. Tykkään siitä, ku se ei pölise ylimääräisiä tai kommentoi ostoksiani esim. "Tälläsiä tällä kertaa". Mielessäni oon kyl antanut luvan, ett se saa puhuu mulle jos haluaa. ;)

Kun olin maksamassa ostoksiani, kaivoin laukustani nuhjuisen Jurassic Park -lompakkoni. Kassapoika sanoi ostokseni summan ja jatkoi perään, lyhyesti ja mielistelemättä: "Hieno lompakko." Meitsi tietysti heti ihan imarreltu, ja pian kävi ilmi, että hän on kotvan kuluttua lähdössä reissuun Amerikkaan Universal Studioille, missä on myös Jurassic Park -teemainen alue. Heitin vitsinä, että toisi mulle sieltä jonkun tuliaisen, vaikka jonkun ilmaisesitelärpäkkeen.

Sitten kiitin ja lähdin kotiin.

Aikaa kului ja osuin aina välillä kauppareissullani tuon kassapojan kassalle. Saatoin pari kertaa ehkä valita, että menen mieluummin sen kassalle ku jonkun toisen. 

Sit kerran! Parin kuukauden päästä! Kerran ku menin taas ostaa jotain (ihan oikeita ostoksia mä siellä tein!) ja menin maksamaan ostokseni, kassapoika kaivoi taskustaan pienen esineen ja ojensi mulle: 

Oijoijoijoijoi!!!!!!! O___________o


Se oikeesti muisti mut ja toi mulle Amerikasta tuliaisen!!! Vähänkö söpöä! :D Tätä voi sanoa hyväksi asiakaspalveluksi!

Toi on siis pieni kokoonrutistettu pyyhe, joka kastelemalla palaa oikeaan muotoonsa.

Voi kääk miten tykkään tästä!


Se kassapoika ei oo enää töissä lähikaupassani, mut kiva muisto jäi. (Ja edelleen ärsyttää ne sen työkaverit!)


Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.

19. luukku: Nukkavieru kaveri

$
0
0


Luukussa 13 oli tokaluokkalaisena tekemäni piirros lapsuuteni rakkaimmasta pehmolelusta, Alfredista. Postasin Alfredista jo 2009 (lue tästä), mut tässä tulee aiheesta lisäääääää!


Mun Alfred on siis liittynyt perheeseemme 24 vuotta sitten. Se on nähnyt maailmaa ja ollut mukana monissa seikkailuissa. Melkein voisi sanoa, että on reissussa rähjääntynyt. Sitä rähjääntymistä ei kuitenkaan välttämättä huomaa, ellei vertailukohtana ole...


...kirpparilta löytynyttä, uutuudenpörheää Alfredia! (Maksoi 0,50 €, mikä on mielestäni julkea hinta, koska oman Alfredini arvoa ei voi rahassa mitata.)


En usko että Alfredeita saa enää kaupasta, eli tällä kirppisversiolla ei oo paljoo leikitty.


Mun Alfredilta on vanhuus vienyt mm. rintakarvat.


Pyrstöstäkin on tullut tommonen jogurttirusina.


Silmätkin on kulunut (kaihi?), ni värjäsin niitä joskus mustalla tussilla.



Alfredillahan kuuluu olla kolme hiusta.



Mun Alfred on kaljuuntunut jo aikapäivää sitten, joten hänellä on siimasta tehty tupee. Joka sekin on harmaantunut...


Muistan joskus lapsena, kun Alfred meni sairaalaan (meiän eteiseen) operaatioon, missä hänellä poistettiin päästä toi sojottava lenksu. Potilaan reippaus ja elämänhalu auttoi toipumaan operaatiosta ennätysvauhtia.


Lapsuus on kyl kiva asia!



















Tykkää Huokunista Facebookissa.
Saat tiedon uusista postauksista seinällesi.
Viewing all 99 articles
Browse latest View live